HIUKSET
hiusten rakenne: Ihmisten ihosta on 95% karvojen peitossa ja ihmisen päänahassa on noin 100 000-200 000 hiusta.
Proteiinina eli niin kutsuttua keratiinia hiusten koostumuksesta on 75% ja 15% vettä. Loput koostuvat mineraaleista, lipideistä, hiilihydraateista ja väriaineista. Hius itsessään ei ole elävä eli siinä ei ole hermoja eikä siihen kulkudu verta. Se rakentuu itse hiuksestan eli natiiviosatsa ja juuresta eli papillaariostatsa, joka on karvatupen sisällä. Hiuksen ydin eli medulla on pehmeä, ja sitä ympäröi keratiinikerros.
Sen ympärillä on vielä läpinäkyvä ja suojaava pinta-eli suomukerros eli cutila. Karvatupen molemmilla puolin on talirauhaset, jotka tuottavat talia eli rasvaa joka ataa hiukeslle sen kiillon ja hohteen. Hiusten rasvaisuus johtuu yksinkertaisesti liiasta talin määrästä hiuksissa.
Hiukset koostuvat eri kerroksista ja keskimmäinen kerros sisältää melaniinia ja se on hiusten värin ratkaiseva pigmenttiaine. Hiusten väri riippuu yksittäisissä hiuksissa hiuksissa olevan pigmentin määrästä. Ja kun hiukset harmaantuu, johtuu se siitä kun pigmentin muodostuminen vähentyy ja loppuu.
Hiusten koostumus: hius koostuu kuolleista ja kovettuneista soluista eli keratiinista. Hiuskarva muodostuu ja kasvaa karvatupen suojaamana.
Hius on siis keratiknia eli sarveistuneista soluista muodostunutta kuitumaista ainetta. Solujen väliaine eli hyaliini pitää keratiinisolut kiinni toisissaan ja sitoo vettä hiuksiin.
Keratiini sisältää proteiinia, rikkipitoista aminohappoa eli kysteiiniä, pigmenttihiukkasia eli melaniinia, rasva-aineita sekä suoloja ja mineraaleja.
Keratiini on hyvin kovaa ja kiinteää eikä se liukene veteen mutta liukenee alkaliseen aineeseen. Keratiini imee vettä itseensä ja siten turpoaa ja pehmenee.
Hiusten kasvuvaiheet ja luonnollinen vaihtuminen
Karvatupen elämä koostuu kolmesta eri vaiheesta. Ensin on anageeninen eli kasvuvaihe, jossa hius kehittyy ja kasvaa. Se kestää 2-6 vuotta, mutta lyhenee, kun ihminen ikääntyy. Tässä vaiheessa solut jakautuvat ja työntävät soluja karvatupessa ylöspäin. Uusi hius kasvaa noin 1cm/kk. Normaalisti noin 85-90% hiuksesta on kasvuvaiheessa. Seuraavaksi on katageeninen eli välivaihe, joka kestää noin 2 viikkoa ja jonka aikana hiusten kasvu loppuu solujen jakaantumisen loppumisen takia. Tällöin karvatuppi supistuu ja hius irtaantuu sille tärkeistä verisuonista ja rabvinnonlähteistä. Hius kuitenkin pysyy vielä eikä irtoa ennen mekaanista rasitusta. Tässä vauheessa on vain noin prosentin verran hiuksia. Viimeinen vaihe on telogeeninen eli lepovaihe, joka kestää 2-4 kk. Tämän aikana hius irtoaa hiuspohjasta. Vaiheen lopussa hiusnystyistä kehittyy uusi hius ja hiuksen kasvu käynnistyy uudelleen. Lepovaiheessa on noin 10-15% hiuksista.
Päivittäin ihmiseltä irtoaa noin 50-100 hiusta. Ja vanhempana hiuksia lähtee enemmän kuin nuorempana.
HIUKSEN OMINAISUUKSIA
Hiuksen paksuus eli läpimitta: se voidaan mitata hiusvahvuusmittarilla. Keskivahvuisten hiusten läpimitta on 0.04-0.06 mm. Tätä pienempi luku tarkoittaa ohutta hiusta ja duurempi paksumpaa hiusta. Hiuksen paksuuden perusteella voi myös arvioida sen kuntoa. Jos hiuksia käsitellään paljon kemiallisesti sen läpimitta pienenee.
Kiharuus: taipuisa tai kihartuva hiusrunko on kohoavuutensa ansiosta helppo materiaali kampaajalle, jos asiakas haluaa kampauksesta taipuisan tai kiharamaisen pinnan eli aktiivisen pintarakenteen. Mitä kiharampi hius on sitä kuohkeammalta se näyttää. Kiharaiset hiukset sijoittuvat ilmavasti toistensa päälle.
Joustavuus, elastisuus, venyvyys ja kimmoisuus: hyväkuntoinen ja käsittelemätön hius venyy 10-30 prosenttia, mutta pystyy palautumaan entiseen muotoonsa spiraalimaisen rakenteensa ansiosta. Rakennevaurioitunut hiusrakenne menettää joustavuuttaan ja veltostuu. Hiusrakenteen pintaa voidaan kiillottaa, sen kosteutta voidaan lisätä ja sen rakennetta voidaan paikata tilapäisestierilaisilla tuotteilla. Mutta se joustavaa ominaisuutta ei kuitenkaan voida saada entiselleen jos hius on vaurioitunut. mitä vaurioituneempi hiuksen rakenne on, ditä venyvämpää se on. Varsinkin märkänä hiusta venyttäessä hius vaurioituu helposti lisää. Mitä enemmän hius venyy palautumatta, sitä heikompaa hius on.
Hiuksen sähköinen varaus: hiuksen pinta on sähköiseltä varaukseltaan negatiivinen ja vetää puoleensa vastakkaista varausta olevia hiukkasia. Puhtaat ja kuivat hiukset ovat yleensä sähköiset ja lentävät. Lika ja pöly tarttuu silloin niihin herkästi ja kampauksen teko on silloin hankalaa. Mitä huonokuntoisemmat hiukset ovat, sitä negatiivisempi niiden varaus on.
HIUSTEN LAATU
Normaali hius: Normaali hius on terveen näköinen, kiiltävä, irtonainen , liikkuu hieronnan yhteydessä, talieritys on normaali ja on irtonainen päänahka
Ohut hius: Hius on velttoa ja hiussäie on ohutta.
Kuiva hius: Kuiva hius on kuiva, kiilloton ja hiukset sähköistyvät helposti. hiuspohjassa on myös pölyävää hilsettä ja se kutiaa.
Lasimainen hius: Harmaantuneet hiukset ovat yleensä lasimaiset. Lasimaisessa hiuksetta on vähän kosteutta ja pintakerros on tiivis.
Huokoinen hius: Huokoinen hius on karkea, natiseva, huonokuntoinen, rakenne viallinen, ulospäin näyttää kiillottomalta, elastisuus on kadonnut, hius on takkuinen ja hius tuntuu ja näyttää kuivalta.
IHO
Iho on ihmisen suurin elin. Sillä on myös monia tehtäviä ja erilaisia toimintamekanismeja. Iho suojaa kehoa toimien esteenä, säätelee elintoimintoja ja eritystä, tuottaa ja erittää hikeä sekä talia, korjaa vaurioita, vastaanottaa, aistii ja välittää tietoa.
Ihon rakenne:
Ihon päällimmäinen kerros on epidermis eli orvaskesi. Se on noin 0.05-0.2 mm paksu. Se on kerrostunutta epiteelikudosta eikä sisällä lainkaan veri-tai imusuonia. epidermis uusiutuu uusiutuu jatkuvasti sen alimman kerroksen , tyvisolukerroksen, solujen noustua pintaan ja hilseiltyä pois noin 3-4 viikon aikana.
Hydrolipidikalvo eli happokelmu on ihon pinta ja siinä elää suojaavia mikrobeja.
Verinahka eli dermis on 0.5-2 mm paksua sidekudosta. Se koostuukollageenista ja elastiinista. Kollageeni on hyvin venyvää proteiinia, joka toimii ihon rakenneaineena ja antaa iholle mekaanista tukea. Elastiini on myös ihon proteiini, joka antaa iholle sen joustavuuden. Dermis sisältää runsaasti veri-ja imusuonia sekä hermoja. Iho saa ravintoaineensa verisuoniston kautta. Dermiksessä on karvan juurioda, talirauhanen , hikirauhanen, hermojen päätteitä ja imusuonia.
HIUSPOHJAN IHO
Normaali hiuspohja: normaali hiuspohja on hyvässä kunnossa eikä kutise tai hilseile. Normaalissa hiuspohjassa ei ole ärtymiä eikä se ole kuiva.
Rasvoittuva hiuspohja: hiuspohja ja hiukset tuntuvat öljymäisiltä ja rasvaisilta sormen päillä hieroessa ja saattavat jopa näyttääkkin siltä. Rasvainen hilse on kellertävää ja oaksua ja se takertuu hiuspohjaan ja hiuksiin. Ihon voimakas ärsytys lisää solutuotantoa ja lisäksi aktivoi talirauhasen toimintaa.
Hilseilevä hiuspohja: hilsrily voi johtua hormonitoiminnasta, ravitsemuksesta, säävaihteluista, tai väärästä kotihoidosta. Liian usein pestyt hiukset myös vaikuttavat hilseilyyn ja sen voimakkuuteen. Kuivattavat tuotteet myös saattavat aiheuttaa hilseilyä.
Kuiva hiuspohja: kuivumista voivat aiheuttaa säätilasta johtuvat ilmiöt. Kuten talvella vähäinen ilmankosteus. Kuiva hilse irtoaa hiuspohjasta herkästi pieninä hiukkasina ja ne karisevat päänahasta pitkin olkapäitä. Hiuspohja voi olla kiristävän tuntuinen koska sen talituotanto on vähentynyt ja epidermiksen sarveiskerroksen kosteus pitoisuus on pienentynyt.
Ärtynyt hiuspohja: jos hiuspohja ärsyyntyy se voi oireilla hilseilemällä. Ärtynyt hiuspohja kutisee, punoittaa ja kiristää. Se on usein kuiva ja reagoi helposti ilmankosteuden muutoksiin, kemiallisiin käsittelyihin , liian voimalliseen mekaaniseen käsittelyyn tai sopimattomiin tuotteisiin. Ihon ärsytysreagtio ilmenee punotuksena, kuumotuksena, rakkuloina, ja hilseilynä. Ärtynyt iho ei välttämättä ole merkki allergiasta vaan seurausta herkän ihon puolustusmekanismeista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti